2021 keskiviikosta sunnuntaihin kesäloma päättyy
keskiviikkona 28.7
olenko jotenki kulttuuriin turvautumisen takia ylitsevuotavan itsekeskeinen? riippuuko se vain omasta asenteesta että pitää itseään kaiken napana? kelaa nyt mikä omaan napaan tuju-juiottaja..!!
se suhteellisuudentaju, siitä voisi sanoa jotain. mutta mitä? "all phenomena are empty and selfless." -kolmas jalo totuus
sydämen avaamisprojektin tukijana äiti amma on kyllä ollut ihan verraton. en jaksa uskoa, että se tapahtuisi ihmiselle tässä yhteiskunnassa itsestään. osaanko perustella? don't get me started.. köyhyys mikä johtaa kurjuuteen. katteettomat lupaukset tulevaisuudesta. vääriä tienviittoja. toisten olkapäille kiipeileviä stressinhallinnan ohjaajia (vittu kun näet pelkkää stressii niin mikä syy se on yrittää vapauttaa joku toinen siitä). kieroutuneita todellisuustunneleita, joissa kaksinaismoralismi onkin yhtäkkiä käsite jota ei voi selittää. ehdollistuminen reaktiiviseen elämään.
joten, miten helvetissä tän kaiken keskellä voi henkilölle käydä näin hyvin? paitsi että olen tuilla elävä huijari (tekosyynä sairaus), olen myös lujapäinen yms.
the most immediate sector of your universe: the felt moment of direct experience.
minä menin kostimaan hänet
odota, pidä nenästä kiinni
seksuell (ruotsiksi)
se kiire lähteä kotoa (liikaa introspektioo) aamiaisen ja aamuharjoitusten jälkeen klo 9.40-10.00... tuntui ihan erilaiselta kuin uimahallikäynnin ja herkullisen lounaan jälkeen. itse asiassa se tuntui niin erilaiselta, että tuntui kuin aamulla tehdyt jutut olisivat tapahtuneet kokonaan eri päivänä. mieletöntä..
eero pränni, irina brandy
som du igår hotade. huutta
va gör du? tre vodka...
tähti on tiukalla maailman synnyin
.. .. kun se ego ei vaan halua antautua isvarapranidhanaan.. ..
det är förbjudet, pappa berättade
olen keskiverto monessa asiassa. just. kelasin tuota asiaa aikaisemmin vähän eri tavalla - pakkottamisella keskitielle. teinkin ittestäni harhaisen narrin, mutten onneksi sanonut kenellekään mitä mietin. eli aika hyvä tollanen intuitiivinen aavistus että mikä on harha. kyseessä siis joku vanha keskitie-vääntö joka paljastuikin sellaiseksi asiaksi, etten voi myöntää olevani keskinkertainen. tietyl-lero. joku aikoo nylkeä minut..
osta omasi salakirjat [piste] fi /net / com
sunnuntai 1.8
Nyt on sunnuntai. Ryyppäsin keskiviikosta pe-aamuun. 24 sandelsia. 12 x 5,5% lonkeroa. 6-päck karhu IV:tä, pari kukko pils:iä ja yksi leijona mojito drinkki.
sain vasta nyt la-su välisenä yönä suht koht tavallisesti unta. elikkä tuli tässä kolme kokonaista päivää taukoa henkisistä harjoituksista ja nukkumisesta. keskiviikkona sain ihan hyvin istuttua zazeneja (ja käytyä uimahallissa). silloin oli se sadepäivä.
halusin lauantaina vain syödä ja lukea reijo mäen varesta (ja pelata älypuhelimella). seur. päivänä suihkun jälkeen tein zazenin, joka päättyi klo 9.47...
tarvitseeko tässä mainita unia, visioita, absurdeja päähän pälkähtäviä lauseita? onko tarpeen kertoa omista älyllisen ajattelun yksityiskohdista, suuntaviivoista, epäonnistumisista?
pääasia että pääsin takaisin harjoittelemaan. ja kirjoittamaan muistiinpanojani - eli harjoittelemaan mielen oivallusten kuvailemista. minähän epäonnistuin melko lailla totaalisesti joogassa.. olen tappamassa itseäni alkoholilla. en ole mikään samurai, vaan koitan selvittää että heij!! missä meni vikaan?? olisi hieno saada se asia selville ennen kuin kuolee ja vielä kirjoittaa kaikki nettiin.
menestyjiä on jokainen tyhjä lokero täynnä. eikö olisi kummallista jossei olisi epäonnistumisiakin alkanut tapahtumaan? ihmisen aivot pystyvät paljon parempaankin kuin vain jooga-teorian pänttäämiseen. eikä tämä välttämättä olekaan mitään huippuluokan ajattelua.
ei siitä ole hyötyä olla koko ajan pajareissa kun jossain vaiheessa täytyy harjoitellakin. mutkun ne ajatukset niissä korkehissa thc-tiloissa vaan ovat niin kiehtovia, niin viehättäviä. en sano etteikö pitkäjänteisen harjoittelun avulla voi saavuttaa epätavallisen tietoisuuden tiloja (nk non-ordinary states of consciousness) mutta omasta mielestä nämä tällaiset "poikkeuksellisen" tietoisuuden tilat vaativat riskien ottamista.
ai että toi 32min on ihanin 32 minuuttia joka kerta. on hankalaa selittää jollekin, kuinka aivoni saattavat poukkoilla välillä ihan miten saattuu! pitäisi olla kokemusta tietoisuuden toiminnasta, alkoholi- & lätkätietoutta sekä osata vielä käytännönläheisesti selittää jollekin, että mitä teen elämälläni, jos joku kysyy ja on kiinnostunut.
välillä tuottaa vaikeuksia jopa tajuta, ettei kaikilla ole niin paha mielen kautta ilmaantuva hermostoperäinen häiriö, kuin itselläni. mutta toisaalta, kuinka eskapisti voisi asettua jonkun sellaisen asemaan jolla ei ole mitään menetettävää? esim istun zazenissa, mieleeni tulee sanat: ärsyttävän avoin. siinä kestää 15 sekuntia että tajuan mistä tämä häiriö syntyi. en pysty koskaan enää palaamaan vakituisesti tilaan, jossa näitä häiriöitä ei synny - vaan joudun aina kognitiivisella ponnistuksella mitätöimään ns skitsofreenisen, eli turhan ajatuksen. ei paljoa kiinnosta tulla menestyjäksi, kun se valuu kuitenkin sormien läpi.
joskus zazen taas on sitä, että ainoa tehtävä sen aikana on huomata ajatusten ilmaantuminen. harmittavasta syystä sekosin niin pahasti, etten vain yksinkertaisesti osannut enää elää viisaasti. avidya, eli tietämättömyys astui kuvioihin.
aloin laittaa hanttiin kosmoksen järjestykselle kasvattamalla egoa. dharman ja henkisten periaatteiden mukaan eläminen muuttui mahdottomaksi. samalla henkinen polku katosi näkyvistä. tuntui ikään kuin siltä, että seuraavan elämän huono karma olikin yhtäkkiä aktivoitunut. se oli holtittoman ihmisparan elämää joka kesti liian kauan ja jonka seurauksia käyn vieläkin (9 vuotta myöhemmin) läpi. voisiko taas vaihteeksi mikään olla vähemmän mielenkiintoista jollekin toiselle? äskeisen zazenin aikana kuulin sanat "tuu istumaan" ja "tosi hyvä." se oli päivän neljäs 32 minuuttinen. yhdeksän jälkeen illalla voisi koittaa vielä tehdä kaksi.
sain vasta nyt la-su välisenä yönä suht koht tavallisesti unta. elikkä tuli tässä kolme kokonaista päivää taukoa henkisistä harjoituksista ja nukkumisesta. keskiviikkona sain ihan hyvin istuttua zazeneja (ja käytyä uimahallissa). silloin oli se sadepäivä.
halusin lauantaina vain syödä ja lukea reijo mäen varesta (ja pelata älypuhelimella). seur. päivänä suihkun jälkeen tein zazenin, joka päättyi klo 9.47...
tarvitseeko tässä mainita unia, visioita, absurdeja päähän pälkähtäviä lauseita? onko tarpeen kertoa omista älyllisen ajattelun yksityiskohdista, suuntaviivoista, epäonnistumisista?
pääasia että pääsin takaisin harjoittelemaan. ja kirjoittamaan muistiinpanojani - eli harjoittelemaan mielen oivallusten kuvailemista. minähän epäonnistuin melko lailla totaalisesti joogassa.. olen tappamassa itseäni alkoholilla. en ole mikään samurai, vaan koitan selvittää että heij!! missä meni vikaan?? olisi hieno saada se asia selville ennen kuin kuolee ja vielä kirjoittaa kaikki nettiin.
menestyjiä on jokainen tyhjä lokero täynnä. eikö olisi kummallista jossei olisi epäonnistumisiakin alkanut tapahtumaan? ihmisen aivot pystyvät paljon parempaankin kuin vain jooga-teorian pänttäämiseen. eikä tämä välttämättä olekaan mitään huippuluokan ajattelua.
ei siitä ole hyötyä olla koko ajan pajareissa kun jossain vaiheessa täytyy harjoitellakin. mutkun ne ajatukset niissä korkehissa thc-tiloissa vaan ovat niin kiehtovia, niin viehättäviä. en sano etteikö pitkäjänteisen harjoittelun avulla voi saavuttaa epätavallisen tietoisuuden tiloja (nk non-ordinary states of consciousness) mutta omasta mielestä nämä tällaiset "poikkeuksellisen" tietoisuuden tilat vaativat riskien ottamista.
ai että toi 32min on ihanin 32 minuuttia joka kerta. on hankalaa selittää jollekin, kuinka aivoni saattavat poukkoilla välillä ihan miten saattuu! pitäisi olla kokemusta tietoisuuden toiminnasta, alkoholi- & lätkätietoutta sekä osata vielä käytännönläheisesti selittää jollekin, että mitä teen elämälläni, jos joku kysyy ja on kiinnostunut.
välillä tuottaa vaikeuksia jopa tajuta, ettei kaikilla ole niin paha mielen kautta ilmaantuva hermostoperäinen häiriö, kuin itselläni. mutta toisaalta, kuinka eskapisti voisi asettua jonkun sellaisen asemaan jolla ei ole mitään menetettävää? esim istun zazenissa, mieleeni tulee sanat: ärsyttävän avoin. siinä kestää 15 sekuntia että tajuan mistä tämä häiriö syntyi. en pysty koskaan enää palaamaan vakituisesti tilaan, jossa näitä häiriöitä ei synny - vaan joudun aina kognitiivisella ponnistuksella mitätöimään ns skitsofreenisen, eli turhan ajatuksen. ei paljoa kiinnosta tulla menestyjäksi, kun se valuu kuitenkin sormien läpi.
joskus zazen taas on sitä, että ainoa tehtävä sen aikana on huomata ajatusten ilmaantuminen. harmittavasta syystä sekosin niin pahasti, etten vain yksinkertaisesti osannut enää elää viisaasti. avidya, eli tietämättömyys astui kuvioihin.
aloin laittaa hanttiin kosmoksen järjestykselle kasvattamalla egoa. dharman ja henkisten periaatteiden mukaan eläminen muuttui mahdottomaksi. samalla henkinen polku katosi näkyvistä. tuntui ikään kuin siltä, että seuraavan elämän huono karma olikin yhtäkkiä aktivoitunut. se oli holtittoman ihmisparan elämää joka kesti liian kauan ja jonka seurauksia käyn vieläkin (9 vuotta myöhemmin) läpi. voisiko taas vaihteeksi mikään olla vähemmän mielenkiintoista jollekin toiselle? äskeisen zazenin aikana kuulin sanat "tuu istumaan" ja "tosi hyvä." se oli päivän neljäs 32 minuuttinen. yhdeksän jälkeen illalla voisi koittaa vielä tehdä kaksi.
Comments
Post a Comment