onko kehno olo taas
hassua. kun mä yritän just koko ajan tajuta sen, ettei se mitä me puhutaan ole todellisuus. se jättää ammottavan aukon johonkin.
mä oon vaan niin vitun häiriintynyt ihminen. riippuu hermoston tilasta se perspektiivi. tätä ekstaattista mielentilaa kun on raittiina, joka kuitenkin tuntuu hyvin ahdistavalta simultaneously.
ei ne korkeammat arvot ole koskaan kenenkään kohdalla poissuljettu..! kysyt ehkä että miten pääsin tuohon toteamukseen, vai oliko se jopa huudahdus..?
no kai mullon just aikaa selittää ennen kuin pelaan asphalt 9 Legendsiä. heräsin vähän kymmenen jälkeen illalla. oli kolmas kokonainen päivä ilman alkoholia. uni kesti vain vähän aikaa. mutta se oli erittäin psykedeelinen...
siinä istuin bussin takapenkillä ja päällä oli kannabiksen aiheuttama psykoosi, jossa kuulin ääniä ja olo oli erittäin pelokas. mielestäni se oli jopa skitsofreeninen ja paniikinomainen. kuvittelin mielessäni Helsingin keskustaa ja se oli aika erilainen kuin se nyt on. siis projisoin itseni siinä tilassa harhailemaan kaduille aivan toisennäköiseen keskustaan.
en tiedä mikä logiikka, ehkä vapaa tahto sai minut kirkkiksen keskustan liikennevaloissa tekemään päätöksen että jään tässä pois. painoin stoppia tai vedin hätäjarrusta (bussissa)? ja renkaat lukkiutuivat. linkku liukui kohti seinää (missä ei oikeasti ole seinää, daa) ja juuri ennen kosketusta pysähtyi.
no mitä erityistä tässä nyt sitten on että sanon tämän pohjalta että kaikilla on mahdollisuus kokea positiivisia tunteita, ajatella kauniisti ja niin edespäin?
onnistuin vetämään sen kohtauksenomaisen psykoosin mukana sieltä unesta tähän maailmaan. uni siis loppui ja olin takaisin sängyssä. mutta ikään kuin jossain vikasietotilassa - en täysin hereillä mutta silmät kiinni - ja vainoharhaisuuden määrä pulppusi yli äyräyiden.
kuulin kuinka joku aivan selvästi raivon vallassa ilmaisi huutamalla vihaansa minua kohtaan. hän huusi vielä ikään kuin nykyiselle seuralleen, että jos se tulee vastaan, niin hän lyö sitä aivan kauhistuttavalla voimalla päähän.
tämä oli siis nk. selväkuuloa!
skitsahtaneisuuden tila loppui ja olin täysin hereillä. pelko oli valtava. se kesti ainakin vielä 70-80min. elikkä siis vedin sieltä unesta sen hulluuden tilan takaisin tähän maailmaan. mutta se oli kaikki vain pääni sisällä... saattoi johtua siitä että alitajuntani koitti teroittaa jotain mitä olin päivällä lukenut merkuriukselle tulevista aspekteista astro pisteFI:n sisäinen soturi tulkinnasta. perhaps&maybe
toisaalta kuulin vielä jälkikäteen jotain kummallista äänen kaltaista korkealta tulevien äänten huminan ja outouksien aaltomaisten 'jumalten puhetta.' missä ei ollut sanan sanaakaan.. mutta lohdutin itseäni sillä että he tulivat paikalle kun olin herkimmilläni ja läsnäolollaan rohkaisivat minua kestämään kokemus loppuun asti.
eli toteamus hyväksytään käänteisesti niisä tapauksissa, joissa myös erittäin hyvällä fiiliksellä nukkumaan meno voi aiheuttaa hämmennystä, harhaa ja kuvitelmaa. tapahtui oikeasti 30.3.2021. editoitu pikkaisen
mä oon vaan niin vitun häiriintynyt ihminen. riippuu hermoston tilasta se perspektiivi. tätä ekstaattista mielentilaa kun on raittiina, joka kuitenkin tuntuu hyvin ahdistavalta simultaneously.
ei ne korkeammat arvot ole koskaan kenenkään kohdalla poissuljettu..! kysyt ehkä että miten pääsin tuohon toteamukseen, vai oliko se jopa huudahdus..?
no kai mullon just aikaa selittää ennen kuin pelaan asphalt 9 Legendsiä. heräsin vähän kymmenen jälkeen illalla. oli kolmas kokonainen päivä ilman alkoholia. uni kesti vain vähän aikaa. mutta se oli erittäin psykedeelinen...
siinä istuin bussin takapenkillä ja päällä oli kannabiksen aiheuttama psykoosi, jossa kuulin ääniä ja olo oli erittäin pelokas. mielestäni se oli jopa skitsofreeninen ja paniikinomainen. kuvittelin mielessäni Helsingin keskustaa ja se oli aika erilainen kuin se nyt on. siis projisoin itseni siinä tilassa harhailemaan kaduille aivan toisennäköiseen keskustaan.
en tiedä mikä logiikka, ehkä vapaa tahto sai minut kirkkiksen keskustan liikennevaloissa tekemään päätöksen että jään tässä pois. painoin stoppia tai vedin hätäjarrusta (bussissa)? ja renkaat lukkiutuivat. linkku liukui kohti seinää (missä ei oikeasti ole seinää, daa) ja juuri ennen kosketusta pysähtyi.
no mitä erityistä tässä nyt sitten on että sanon tämän pohjalta että kaikilla on mahdollisuus kokea positiivisia tunteita, ajatella kauniisti ja niin edespäin?
onnistuin vetämään sen kohtauksenomaisen psykoosin mukana sieltä unesta tähän maailmaan. uni siis loppui ja olin takaisin sängyssä. mutta ikään kuin jossain vikasietotilassa - en täysin hereillä mutta silmät kiinni - ja vainoharhaisuuden määrä pulppusi yli äyräyiden.
kuulin kuinka joku aivan selvästi raivon vallassa ilmaisi huutamalla vihaansa minua kohtaan. hän huusi vielä ikään kuin nykyiselle seuralleen, että jos se tulee vastaan, niin hän lyö sitä aivan kauhistuttavalla voimalla päähän.
tämä oli siis nk. selväkuuloa!
skitsahtaneisuuden tila loppui ja olin täysin hereillä. pelko oli valtava. se kesti ainakin vielä 70-80min. elikkä siis vedin sieltä unesta sen hulluuden tilan takaisin tähän maailmaan. mutta se oli kaikki vain pääni sisällä... saattoi johtua siitä että alitajuntani koitti teroittaa jotain mitä olin päivällä lukenut merkuriukselle tulevista aspekteista astro pisteFI:n sisäinen soturi tulkinnasta. perhaps&maybe
toisaalta kuulin vielä jälkikäteen jotain kummallista äänen kaltaista korkealta tulevien äänten huminan ja outouksien aaltomaisten 'jumalten puhetta.' missä ei ollut sanan sanaakaan.. mutta lohdutin itseäni sillä että he tulivat paikalle kun olin herkimmilläni ja läsnäolollaan rohkaisivat minua kestämään kokemus loppuun asti.
eli toteamus hyväksytään käänteisesti niisä tapauksissa, joissa myös erittäin hyvällä fiiliksellä nukkumaan meno voi aiheuttaa hämmennystä, harhaa ja kuvitelmaa. tapahtui oikeasti 30.3.2021. editoitu pikkaisen
Comments
Post a Comment